sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Hur känns det nu då?

Hej!

Otsikon kysymykseen oon saanut vastailla sekä ruotsiksi ennen lähtöä että suomeksi tänne palattuani. Siihen ei ole mitään itsestäänselviä, automaattisia vastauksia, joten olen joutunut pohtimaan sitä aika lailla.

Ennen lähtöä olin innoissani palaamassa kotiin, mutta Ruotsin jättäminen tuntui todella raskaalta. Ehdin tosin käydä niitä tunteita läpi jo kauan ennen lähtöä, sillä tiedostin ne niin aikaisessa vaiheessa. Lähtö oli kyllä vaikea eikä paluukaan ole ollut täysin kivuton.



Nyt olen taas Suomessa ja melkein kaikki on ennallaan. Toki moni asia on muuttunut, enkä vähäisimpänä minä itse. Mutta olen puolessatoista viikossa ehtinyt tottua taas tavalliseen elämääni täällä.

Tapahtuiko se kaikki siis oikeasti? Nyt vaihtovuosi tuntuu kaukaiselta, täysin eri maailmalta. Maailmalta, jota en saa sisällytettyä omaani. Tuntuu, että jotain puuttuu. En osaa ikävöidä niin paljon kuin kuvittelisin ikävöiväni, sillä nyt olen niin kiinni elämässäni täällä. Sama tapahtui kun olin Ruotsissa, en aina osannut ikävöidä kotiin, mutta jokin tässä on vialla. En halua tuntea näin. Haluan yhdistää kaksi maailmaani vaikka tiedän, että se on mahdotonta. Tuntuu, etten voi olla oma itseni missään. Molemmista paikoista puuttuu ymmärrys toisesta osasta maailmaani.

Näitä tunteita on varmasti vaikea ymmärtää, jos niitä ei itse ole kokenut, mutta tuo on paras tapa millä sen voin selittää. Tulevat vaihtarit, valmistautukaa siis niihin tunteisiin. Vaihtareita kyllä varoitellaan kotiinpaluun raskaudesta, mutta on vaikea tietää etukäteen mikä siinä itselle on vaikeinta. Kielen, kulttuurin, maan, perheen tai kavereiden ikävöiminen, koko vaihtovuoden ikävöiminen, se että kotona asiat ovat muuttuneet, hostmaa on kaukana tai mikä tahansa muu syy. Mulle on ollut helppoa sopeutua takaisin omaan elämään, mutta kieltä on älytön ikävä.

Pientä identiteettikriisiä siis ilmassa. Toivottakaa mulle onnea sen selvittämiseen, siinä saattaa vähän kestää.

6 kommenttia:

Sanna kirjoitti...

Ymmärrän niin miltä sinusta tuntuu! Vaikka olen ollut jo vuoden kotona niin edelleen tuntuu että jotain on pielessä. Tykkään kyllä paljon Suomesta, mutta silti jotain vaan puuttuu..
Sun blogia on ollut tosi kiva lukea! :)

Petra kirjoitti...

Kiva kuulla että jollain on samoja fiiliksiä vaikkei ne olekaan niin mukavia. Voi ahdistus... No, kyllä mä sitä osasin odottaa jo ennen lähtöä eli sen kanssa pitää vaan oppia elämään. Kiitos! Tsemppiä sulle!

Saaga kirjoitti...

Oii ihanaa, löysin pitkien etsintöjen jälkeen tuoreemman ruotsivaihtariblogin!! Mulla itsellä olisi näillä näkymin vuoden päästä lähtö Ruotsiin, voisko sulle tulla juttelemaan jossain? :)

Petra kirjoitti...

Tottahan toki! Eti Facebookista vaan ja tuu siellä puhumaan :-)

Anonyymi kirjoitti...

Sun blogia oli kiva seurata ja sun vaihtovuosi kuulosti juuri siltä miten sen kuvailit, eli täydelliseltä. Itseäkin juuri tuo naapurimaa kiinnostaa ja sen takia kysynkin, että onko sulla tiedossa muita hyviä vaihtariblogeja joissa seikkailaan ruotsissa?

Petra kirjoitti...

Kiitos! En valitettavasti tiedä muita suomalaisten ruotsivaihtareiden blogeja, ainakaan sellaisten jotka ois nyt just lähteny.