Min vecka i Mantorp

Hallå!

Viime sunnuntaina muutin tosiaan täksi viikoksi asumaan väliaikaisen hostperheen luokse Mantorpiin. Mulla on ollut tosi kiva ja tapahtumarikas viikko!

Iloinen yllätys :-D

Sunnuntaina käytiin hostvanhempien kanssa kävelyllä Mantorpissa, joka kuuluu Mjölbyn (kyllä, suomennos on Jauhokylä ja kyllä, olen nauranut asialle aivan liikaa) kuntaan. Puolessa tunnissa ehdittiin kävellä koko Mantorp läpi, mikä viestii siitä että tää on tosi pieni paikka. Juna-aseman lisäksi pelkkiä asuinrakennuksia, pari huoltoasemaa, kauppa ja koulu. Mutta eipä sitä muuta tarvitse! Täällä on ihanan rauhaisaa ja junan ansiosta kaupunkiin pääsee vartissa.

Supermarket täällä on tosi hauska, en oo koskaan ennen nähnyt tällaista! "Jäsenet" voivat napata ovelta skannauslaitteen, piipata kaikki ostokset heti kaupan sisällä ja pakata ne. Se on tosi kätevää, sillä skanneri kertoo sitten itsepalvelukassalla paljonko ostokset maksavat yhteensä. Näin säästytään kärryn tyhjentämiseltä ja säästetään siis sekä aikaa, vaivaa että kassahenkilökuntaa!

Tilasin tälle hostperheelle Tatun ja Patun Suomi -kirjan ruotsinkielisen version kiitokseksi! Tykkään tosta kirjasta ihan sikana ja oon iloinen että keksin jonkun kelle antaa ton nyt kun kerran oli pikkuveli tässä perheessä. :-) Toi kirja on käännetty myös englanniksi, eli se sopii tuliaiseksi isäntäperheelle minne sitten oletkaan lähdössä!

Lauantaina oli ihanan aurinkoinen päivä pitkästä aikaa, joten kävimme koko perheen kanssa kävelyllä. Illalla Linköpingissä avattiin Vinterljus 2014, jota menimme katsomaan. Ympäri keskustaa on laitettu hienoja valotaideteoksia, ihanaa saada vähän valoa tähän pimeyteen. :-)

Kierrettyämme kaikki teokset käytiin syömässä Texas Longhorn -nimisessä ravintolassa, nam!

Tänään onkin aika taas pakata ja valmistautua viimeiseen muuttoon. Tai toivotaan ainakin niin!

100 dagar i Sverige

Hejsan!

Eilen (torstaina) oli mun sadas päivä täällä Ruotsissa. Aika on kulunut niin älyttömän nopeasti, etten voi ees tajuta kuinka kauan oonkaan jo asunut täällä. Koko syksy on jo melkein ohi, talvi alkaa kolkuttaa ovella. Sitten saapuu kevät, ja kesällä onkin jo aika palata kotiin. Ajan juoksu alkaa pelottaa.

Mutta en todellakaan oo tuhlannut aikaani täällä. Näihin päiviin on mahtunut niin paljon: mielettömiä elämyksiä ja kokemuksia, uusia ihmisiä ja paikkoja, oppimista, naurua ja iloa, itkua ja ikävää. Tää kokemus on jo tähän mennessä antanut niin paljon etten voi millään maailman sanoilla, kuvilla tai eleillä ilmaista sitä. Se pitää itse kokea.

Mä oon jo nyt itsenäistynyt tosi paljon: täällä on pakko kyetä ottamaan vastuu itsestään. Mun kielitaito on kehittynyt ihan älyttömästi: Hilda tarkisti tänään mun ruotsin aineen ja korjas koko tekstistä ehkä viis pikkuvirhettä. Oon oppinut arvostamaan omaa kulttuuriani: täällä on tullut ikävä suomalaiselle kulttuurille ominaisia piirteitä, joita en välttämättä ollut edes tiedostanut aiemmin. Oon myös oppinut elämään tässä uudessa kulttuurissa: tunnen sopivani joukkoon, osaan toimia kuten täällä on tapana sekä tiedän kulttuurista lähes kaiken, koska olen tarkastellut ihmisiä ja kysellyt ahkerasti.

Oon saanut todella ihania uusia ystäviä ja perheenjäseniä, joista osa tuntuu lähes elintärkeiltä. Rakastan mun koulua täällä niin paljon, että mua ahdistaa jo nyt valmistuminen ja se, etten saa kokea tätä aikaa koskaan uudelleen. Näitä ihmisiä tässä koulussa opiskelemassa näitä aineita näiden opettajien kanssa. Oon myös oppinut arvostamaan omaa perhettäni ja ystäviäni ja tajunnut kuinka paljon rakastan joka ikistä heistä. Mä oon niin kiitollinen joka ikiselle ihmiselle, joka on millään tavalla ollut osallinen mun vaihtovuoteen. Jokainen mua tukenut ja jokainen täällä tapaamani ihminen. Kiitos sydämeni pohjasta. Mun kallisarvoinen aika täällä on jotain täysin korvaamatonta.

Familjebyte

Hej!

Tänään siitä on tasan kolme kuukautta kun muutin saapumisperheeseeni. Olen todella kiitollinen kaikesta. Mulla on ollut niin ihanaa maaseudun rauhassa mahtavien ihmisten kanssa. Tuun ikävöimään tätä suurta perhettä toden teolla. Onneksi olen edelleen lähistöllä, tulemme varmasti näkemään monesti vuoden aikana ja toivottavasti myös sen jälkeen. :-)

David, Carin, minä, Sofie, Ebba ja Christer

Onnistuttuani sullomaan kaikki tavarani matkalaukkuihin ja pariin ylimääräiseen kassiin, eilen oli aika muuttaa seuraavaan perheeseen. Tän viikon asun Mantorpissa oikein mukavan perheen luona. Täällä mulla on äidin ja isän lisäksi kaksi nuorempaa veljeä: 11-vuotias Simon ja 16-vuotias Benjamin. Ensi sunnuntaina on edessä muutto lopullisen isäntäperheen luokse Linköpingiin!

Elän täällä siis jännittäviä aikoja, ja sen lisäksi on paljon muutakin meneillään. Tiistaina esimerkiksi Matkijanärhen ensi-ilta keskiyöllä ja torstaina ensimmäinen ensemblekonsertti, jota odotan todella innolla!

Kompisar

Koulussa
Hilda & Joy & Amanda (takana)

Tukholmassa Jasminin kanssa

Luokassa Albinin kanssa

Fika ennen syyslomaa Linnin kanssa

Fika tänään
Jasmin & Albin & Linn (kuvaaja)

Macarongeja tänään Albinin & Jasminin kanssa

Mä oon saanut täältä aivan mielettömän ihania kavereita, oon siitä niin onnellinen ja kiitollinen. Mun luokka on tosi tiivis ja ollaan paljon yhdessä isommalla tai pienemmällä vaihtelevalla porukalla. Luokan sisällä on toki myös "klikkejä", mutta kaikki tulee kyllä hyvin toimeen keskenään ja hengaa muidenkin kanssa välillä. Lisäksi kaikki estet-linjalaiset on yhtä suurta perhettä, hengataan yhdessä meidän käytävällä, jossa musiikki ja iloinen puheensorina pauhaa aina. :-) Syyslomapostauksessa näkyy lisää porukkaa!

Familjesituation

Hej!

Sain eilen soiton YFU:lta koskien mun isäntäperhetilannetta. Mulle on löytynyt pysyvä perhe Linköpingistä ja kuinka ollakaan: se on mun juniorfadderin perhe! Olen käynyt heidän luonaan siis jo pari kertaa, joten tunnen perheenjäsenet ja tiedän missä tuleva kotini sijaitsee. Olen niin onnellinen, sillä perhe vaikuttaa todella mukavalta!

Uudella perheelläni on kuitenkin tiedossa reissu Kiinaan ensi viikolla, joten asun sen aikaa eräässä toisessa, väliaikaisessa perheessä joka vaikuttaa myös tosi mukavalta. Sieltäkään ei ole pitkä matka kouluun junalla, eli ensi viikolla mun koulumatka lähes puolittuu ja sen jälkeen pienenee lähes kymmenesosaksi nykyisestä. :-D Toivotaan että saan kuitenkin pitää koululta saamani bussikortin!

Havainnollistava kuva aikataulutuksesta

Oon niin onnellinen että kaikki epäselvyys tulevasta on nyt ratkennut. Nyt vaan toivotaan että sujuu uusien perheiden kanssa yhtä hyvin kuin nykyisen ja jopa ensimmäisen, yhden yön isäntäperheen kanssa. :-) Eiköhän neljä perhettä vaihtovuoden aikana riittäne! Mutta tää on musta kivaa, saa tutustua moniin uusiin ihmisiin ja ainakin on ihmisiä joita tavata kun tulee takaisin.