lauantai 14. kesäkuuta 2014

60 dagar kvar

Me kiihdytettiin huimaan vauhtiin, irrottiin maasta. Katsottiin kuinka maailma kutistuu meidän alla, kohottiin korkealle pilvien yläpuolelle. Lennettiin pois täältä.

Mä sain vähän maistiaisia. Kulttuurista, ihmisistä, paikoista, koko maasta. Käytin kieltä, ymmärsin melkein kaiken ja osasin todella paljon. Mä selvisin. Kaikesta ja kaikkialla. Eli kyllä mä selviän silloinkin. Tässähän on vielä aikaa oppia lisää.

Mä tein hyvän valinnan itselleni. Se tuntuu kodilta, kaikki siellä. Mä osaan jo liittää itseni osaksi niitä. Vaikkei muut ehkä ymmärrä sitä, niin tää on mulle oikein.

Koko matkan mä yritin tajuta, että seuraavan kerran tää kaikki on totta. Pysyvää. Seuraava lento vie mut sinne kokonaiseksi vuodeksi. Elämään.

Taas kiihdytettiin. Ja kun me irrottiin maasta, mä katselin kutistuvaa maisemaa ja lupasin tulla pian takaisin. Enää kaksi kuukautta, ja mä palaan.

Ei kommentteja: